tää viikko onkin sujunut varsin työntäyteisesti.

ei oo juurikaan suuria ajatuksia ollut mielessä...no ehkä raha...verot painaa päälle näin yksityisyrittäjänä, mutakakku niistä taas jotenkin selvitään.

uudet työkaverini ovat mua liki 20 vuotta nuorempia. Kivoja. Naurettiin yhdessä sille, kuinka teini-ikäistä viestittelyä ja sydämiä rakkauteni kanssa lähetellen päivittäin, melkein tunnettain..

eilen olikin sitten nuoremman poikani vanhempain-ilta.

suurin hetkeni oli, jolloin huomasin exäni ylimääräiset kilot!!!! Vahingonilo oli suurimmillaan. Onks Väinöö näkynyt-tyyli etuovi mua ja vatsamakkarat, noin 10 ylimääräistä kiloa, saivat hymyn huulilleni. 

Olisi tehnyt mieli huomauttaa, että itsestään voi pitää huolta, mutta jätin laukomatta. Oon ehkä jotain oppinut pitämään jo omana tietonani.

muuten vanhempain-ilta oli taas tavallista höpötystä, liian pitkäksi jauhettua, olisi vähemmälläkin ehkä selviytynyt.

mitä varten täytyy käsitettä 17-vuotiaita lapsia kuin pikkuvauvoja? Lähinnä vanhemmat käyttäytyy niin....

Tää on kauhee olotila tää kuume....

Onneks Rakkautenhetelmä Vol 1 käväsi kattoo mammaa ja toi lohtusuklaata...samalla kertoen uutisia isästään ja sen uudesta elämästä... Purasin hammasta ja päätin olla antamatta itselle lietsoa ajatuksilla👏👏👏 oli muuten loistava päätös. Ja kuume, laskenut 37,3! 

Hyvät ajatukset tuli jälleen mieleen.

Ja mun merimiehen puhelu❤️

Ai sitä onnen aikaa. Samalla se oli kyllä elämäni kamalin syksy. 

Kaksoiselämä, uusi rakkaus ja pinnistelyä vanhassa.

eräs kerta, kun taas kohtasimme salaa, olimme veneellä. Kävimme uimassa elokuun lopulla. Ajaton olotila, laineiden liplatus, elämäni kaunein hetki. Olin niin onnellinen. Sanat "Minä rakastan Sua" leijuvat ilmassa. Niitä ei kumpikaan vielä uskaltanut sanoa. Ehdoton sopimus pelkästä seksistä ei enää riittänyt. Molemmilla oli tulleet tunteet liian voimakkaiksi. Juttelimme mahdollisesta yhteisestä tulevaisuudesta. Itse olin eroa,assa, mutta en osannut vielä edes ajatella, miten se tapahtuisi. Rakkauteni liitto oli jo hiipunut ja heillä oli ero molempien puolelta ilmassa. Tuntien keskustelun jälkeen uskalsin sanoa, että haluaisin enemmän kuin pelkät puheet ja huomasin rakkaani olevan helpottunut, koska halusin hänet❤️

 

Sitten tuli syyskuun 5. pv. Päivä, jolloin minulla ja ex-miehelläni oli juhlat mökillä. Sain pitkän tekstiviestin, jossa rakkaani kertoi eronneensa puolisostaan. Olin aivan sekaisin kauhusta. Apua. Nyt se sitten tapahtuu. Osa minusta oli siis kauhuissaan, mutta osa oli aivan äärettömän onnellinen. 

Näihin ajatuksiin laitan simmut kii ja verkkokalvoille rakkaani kuvan❤️

Öitä 😴

mietin juuri, miten helvetissä voi 

Helteellä ihmisenlapsella olla kylmä, hrrrr. Kuumemittari sen paljasti, kuumeen takia. 

Nyt sitten makoilemaan tuli mieleeni kuumehouruisia ajatuksia...

voiko eron jälkeen miettiä exää? Miksi se tulee aina mieleen kun jään yksin? Teinkö kuitenkaan oikein? Ei prkl, Buranaa naamaan, nää ajatukset veke, ja kuumeen laskiessa ajatuksetkin katosivat. 

Omistan tällä kertaa maailman upeimman miehen, joka oikeasti rakastaa mua juuri sellaisena kuin olen. Pullukkana. Paksuna. Mutta kauniina. Antaa mulle mun virheet anteeksi, vaikken niitä teekään 😊

luulen, että kun ihmiset eroaa, nää on kaikille niitä samoja ajatuksia.

eiköhän jokainen suhde oo erilainen ja eikö niiden kuulukin olla omanlaisiaan?

miten me tavattiin? Netin kautta. Okei, olin silloin naimisissa. Kaiken piti olla hyvin. Hain kai jotain jännitystä elämääni. Ekoilla treffeillä näinkin niin upean miehen, joka ei yrittänyt olla mitään muuta kuin on. Olin aivan myyty. Yritti houkutella mua veneeseen, mutta en lähtenyt. Olin aivan liekeissä, mutta niin oli hänkin❤️ Uudet treffit järkättiin heti parin päivän päähän. Rikoin kuuluisaa sääntöä, älä tapaa enempää ku kerran viikossa, heti ensimmäisten treffien jälkeen😬 seuraavalla kerralla menin veneeseen. Ihan älyttömän hermostuneena juttelin yli tunnin(taisin olla rasittava) ja mietin, koska hän pyytää mua viereen, tai ees yrittää ottaa kädestä kii...sitten se tapahtui. "Tuu mun viereen" ja mä menin. Viereen, suulle, käsille, vaatteet lensi ja aivan helvetin fantastista seksiä ( tosin mä tulin ihan älyttömän nopeesti) ja ihan älyttömästi hellyyttä. Tää vois olla mun mies, jos en ois varattu. Päätimme, et tää on vaan seksiä. Tää ei saa johtaa mihinkään. Kummallakin on liian paljon menetettävää... 

No, tässä ollaan. Jos kiinnostuit, miten homma jatkui, lukase sillon tällöin blogini. Täällä yksinäisellä viikolla voin kelailla muistoja näin blogin välityksellä😊